Uhanalaisia lohikalakantoja elvytetään Pohjois-Karjalassa kahden Suomen hallituksen kärkihankkeen avulla. Future Missions Oy:llä ja sen avainhenkilöillä on keskeinen rooli hankkeiden suunnittelussa, rahoitusjärjestelyissä ja toteutuksessa.
Järvilohi on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Järvilohen luonnonmukainen lisääntyminen on estynyt ihmisen toiminnan seurauksena ja laji on säilynyt hengissä kalanviljelyn avulla. Sukupuuttoon johtavan perinnöllisen aineksen jatkuvan kapenemisen vuoksi laji tarvitsee jälleen mahdollisuuden lisääntyä luonnossa.
Suomen hallitus on nostanut vaeltavien ja uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämisen luontopolitiikkansa yhdeksi päätoimenpiteeksi. Vaelluskalakantojen elvyttämiseen kohdennetaan vuosina 2016-2019 kärkihankerahoitusta. Kärkihankerahoitus on suunnattu yhteisrahoitteisesti toteutettaviin ja nopeasti eteneviin hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus. Hankkeissa otetaan muun muassa käyttöön uutta tekniikkaa ja toimintatapoja.
Vaelluskalakantojen elvyttämisen kärkihankelistalla on kahdeksan kalatiestrategiasta nostettua pilottialuetta, joihin lukeutuvat Pohjois-Karjalan suurimmat joet Lieksanjoki ja Pielisjoki. Kärkihankkeiden valmistelu- ja toteutusaikataulu on tiukka. Sekä Lieksanjoen että Pielisjoen kärkihankkeet ovat edellyttäneet eri osapuolten intressien yhteensovittamista ja toimivan yhteistyön rakentamista.
Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke
Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke käynnistyi vuonna 2016 ensimmäisenä vaelluskalakärkihankkeena Suomessa. Future Missions Oy valmisteli kärkihankkeen toimenpideohjelman Lieksan kaupungin toimeksiannosta. Future Missions Oy toimii kärkihankkeen koordinoijana ja vastaa toimenpiteiden vaatiman yksityisen rahoituksen kokoamisesta.
Toimenpiteet Lieksanjoella painottuvat voimalaitosten yläpuolisille vapaana virtaaville koskialueille. Lieksanjoen koskia kunnostetaan parhaan nykytietämyksen mukaisesti järvilohen ja myös erittäin uhanalaisen järvitaimenen lisääntymis- ja poikasalueiksi. Lieksanjoen kutupyynnissä kiinni saadut lohikalat siirretään lisääntymään kunnostetuille koskialueille ja niiden käyttäytymisestä kerätään tutkimustietoa. Päuomaan kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi kärkihankkeessa luodaan edellytyksiä lohikalojen lisääntymiselle myös Lieksanjoen sivuhaaroissa muun muassa kalatierakentamisen kautta.
Toimenpiteiden tavoitteena on, että Lieksanjoella toteutettavassa lohikalojen kutupyynnissä kiinni saatavien kalojen määrä kasvaa, mikä ylisiirtojen avulla mahdollistaa järvitaimenen ja järvilohen luonnonmukaisen elinkierron käynnistymisen Lieksanjoen kunnostetuilla koskialueilla. Tavoitteena on niin ikään tiivistää ja kehittää Lieksanjoen vaelluskalakysymyksiin liittyvien keskeisten toimijoiden välistä yhteistoimintaa, mikä mahdollistaa toiminnan suunnitelmallisen jatkuvuuden myös tulevaisuudessa.
Lieksanjoen vaelluskalakärkihankkeen keskeisiä yhteistyötahoja ovat Kemijoki Oy, Pielisen ja Ruunaan kalastusalueet, Metsähallitus, Lieksan kaupunki, Luonnonvarakeskus, Pohjois-Savon ELY-keskus sekä maa- ja metsätalousministeriö. Toimenpiteiden kokonaisbudjetti on noin 800 000 euroa, josta yksityisen rahoituksen osuus on yli puolet.
Lieksanjoen vaelluskalakärkihankkeen toimenpiteitä esitteleviä videoita:
Helikopterisorastus, 2016:
Ylisiirrot ja radiotelemetriaseuranta, 2017:
Emokalapyynti, 2016:
Saarijoen kunnostus ja kalatie, 2017:
Saimaan järvilohen kärkihanke (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto)
Saimaan järvilohen kärkihanke on yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on luoda järvilohelle merkittävä määrä uutta lisääntymis- ja poikasaluetta Pielisjoessa sijaitsevan Kuurnan voimalaitoksen yhteydessä sijaitsevaan tulvauomaan.
Järvilohen lisääntyminen ja poikasten kehittyminen vaatii koskimaisen virtavesiympäristön. Nykyisellään Kuurnan tulvauoma ei sovellu järvilohen elinympäristöksi, sillä tulvajuoksutustilanteita lukuun ottamatta siinä ei virtaa vettä. Valmisteilla olevassa hankkeessa ulvauomaan suunnitellaan ympärivuotista 35 m3/s suuruista virtaamaa. Jatkuvan virtaaman ja uoman rakenteellisen muokkauksen kautta alueen alkuperäinen koskimainen luonne on mahdollista palauttaa.
Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pelastamiseksi hanke on erittäin tärkeä, sillä toteutuessaan se mahdollistaa järvilohen täydellisen ihmisestä riippumattoman elinkierron ensimmäistä kertaa lähes 50 vuoteen.
Saimaan järvilohen kärkihankkeen kalataloudellisten kunnostustöiden ja niihin liittyvän suunnittelun kokonaiskustannus on noin 2,5 miljoonaa euroa. Järvilohen lisääntymismahdollisuuksien palauttamiseen tähtäävät toimenpiteet rahoitetaan valtion kärkihanketuen ja yksityisen rahoituksen (50/50) kautta. Yhteistyöhankkeen valmistelussa ovat olleet keskeisesti mukana Kuurnan Voima Oy, Luonnonvarakeskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä maa- ja metsätalousministeriö. Future Missions Oy:n Niilo Valkonen toimii Saimaan järvilohen kärkihankkeen projektipäällikkönä Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa.
