Copyright by Future Missions Oy, 2015. All rights reserved.
Pielisellä ja Saimaalla saatujen rasvaevällisten lohikalojen vapauttaminen on tärkein asia, jonka kalastajat voivat uhanalaisten lohikalojen hyväksi tehdä.

 

” Järvilohi on haluttu saaliskala ja merkittävä osa itäsuomalaista kalastusperinnettä. Lajiin liittyy suuri virkistysarvo ja taloudellinen potentiaali. Toisaalta järvilohi on mittaamattoman arvokas osa Suomen luontoa. Valitettavasti lajin säilyminen vesissämme on epävarmaa. Tilanteen korjaaminen edellyttää eri sidosryhmien yhteistä tahtoa, päättäväisyyttä ja sitoutumista ongelmanratkaisuun.

Lähitulevaisuudessa kynnyskysymys on se, onnistutaanko rasvaeväleikkausmenetelmän, muiden kalastuksen säätely- ja sääntelytoimenpiteiden sekä jokialueilla tehtävien kunnostus- ja rakennustöiden avulla nostamaan järvilohien ja -taimenien emokalamäärät tavoitellulle tasolle. Jos tässä epäonnistutaan, voi seurauksena olla järvilohen kalastuksen radikaali rajoittaminen, tai jopa lajin kalastuksen kieltäminen. Kalastajien vastuu asiassa on äärimmäisen suuri. ”

Edellä oleva teksti on katkelma vuonna 2011 laaditun julkaisun esipuheesta. Huolimatta siitä että teksti on jo vanha, on se edelleen hyvin ajankohtainen. Vaikka järvilohen ja -taimenen tilanne ei ole kuluneina vuosina merkittävästi parantunut, on yleinen tietoisuus niiden vaikeasta tilanteesta kasvanut ja kalastajien ottama vastuu lisääntynyt. Nämä ovat tärkeitä edistysaskelia sisävesiemme uhanalaisten lohikalojen pelastamisessa.

Viehekalastuksen vaikutuksista järvilohi ja -taimenkantoihin ei vielä vuonna 2010 käyty julkista keskustelua. Kalojen vapauttamiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä tai kalojen selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä ei löytynyt kootusti tietoa sen paremmin internetistä kuin kalastusaiheisista julkaisuistakaan. Aiheen tiedettiin kuitenkin olevan lohikalakantojen tulevaisuuden kannalta tärkeä ja koska siihen liittyvää tietoa ei ollut riittävästi saatavilla, päätettiin se koostaa itse.

Kesällä 2011 laadittu selvitys toteutettiin kansainvälisiin tutkimuksiin perehtymällä, suomalaisia, ruotsalaisia ja pohjoisamerikkalaisia asiantuntijoita haastattelemalla sekä vapaaehtoisten kalastajien kanssa toteutetun käytännönläheisen kokeilun kautta.  Samassa yhteydessä toteutettiin järvilohen hoito-ohjelmaan liittyvä selvitys Vänernin kalastusjärjestelyistä ja kerättiin RKTL:n tutkimustoiminnan tueksi seikkaperäiset tiedot sadasta Pielisellä vapautetusta t-ankkurimerkitystä lohikalasta. Osana työtä perehdyttiin myös valmisteilla olevaan kalastuslain kokonaisuudistukseen, kalatiestrategiaan ja muihin kalastushallinnon tuleviin uudistuksiin. Kerätty tieto koottiin julkaisuksi, jonka nimeksi annettiin Näkökulmia järvilohen kestävään kalastukseen.

Julkaisussa nostettiin esille monia viehekalastajille nykyään tuttuja ja osittain lainsäädännössäkin huomioituja lohikalojen kestävään kalastukseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Esimerkkejä suositeltavista toimenpiteistä olivat rasvaevällisten lohikalojen vapauttaminen, 60 senttimetrin alamitan noudattaminen, koukun kärkien määrän vähentäminen sekä vapautusastian ja kumipintaisen haavin käyttäminen. Julkaisu ajoitettiin oikeaan hetkeen ja se palveli valmisteilla olevaa kansallista järvilohen hoito-ohjelmaa sekä ELY-keskusten myöhemmin käynnistämiä laajoja viestintähankkeita. Ennen kaikkea julkaisu herätti rakentavaa keskustelua siitä, mitä yksittäinen kalastaja voisi uhanalaisten lohikalojen hyväksi tehdä.

Puoli vuosikymmentä julkaisun laatimisen jälkeen on ilahduttavaa todeta, että yhä useampi kalastaja on alkanut kunnioittaa kestävän kalastuksen periaatteita ja pyrkii toimimaan vastuullisesti. Lohikalakantojen tila on noussut kalastajien yhteiseksi huolenaiheeksi ja se on saanut myös kaivattua medianäkyvyyttä. Mitä valveutuneempia kalastajat lohikalojen tilanteesta itse ovat, sitä paremmat edellytykset heillä on vaatia tuloksia myös lohikalakantojen hoidon muilta osa-alueilta. Alan ruotsalaista pioneeria lainaten, ”Jos kalastajat haluavat hyvät kalavedet, tulee heidän osallistua niiden hoitoon. Jos tämä ei kiinnosta kalastajia, niin keitä sitten?”

 

Lataa julkaisu pdf-muodossa:

 

Näkökulmia järvilohen kestävään kalastukseen

 

 

 

  • Nimi: Näkökulmia järvilohen kestävään kalastukseen
  • Asiakkaat: Itä-Suomen Kalatalousryhmä, Rapala VMC Oyj, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Lieksan kaupunki
  • Toteutusaika: 2011